Mouhijärven Osuusmeijeri
Mouhijärven Osuusmeijeri ei ollut pitäjässä uranuurtaja, vaan sitä ennen on siellä ollut useita yksityisiä meijereitä ja pari osakeyhtiömeijeriäkin, joista toinen ulotti toimintansa kuorima- asemien avulla pitäjän eri puolille. Niiden kaikkien toiminta on kuitenkin ollut verrattain lyhytaikaista, eivätkä ne ole yleistä tunnustusta osakseen saaneet. Aikansa ne kaikki olivat, kunnes poistuivat näyttämöltä tehtävänsä suoritettuaan antaen tilaa uudenaikaiselle ja tarkoitustaan paljon paremmin vastaavalle uudelle laitokselle. Arvonsa niilläkin on ollut, sillä ne ovat kiinnittäneet maanviljelijöiden huomion karjatalouteen ja sen antamiin tuloksiin, sekä samalla keskinäiseen meijeritalouteen. Näiden huomioiden tulos osoitti, ettei pienet kylämeijerit voineet pitemmälle karjanomistajia tyydyttää, vaan yksi ja toinen luopui meijeristä ja alkoi valmistaa voinsa kotona. Ja toiset alkoivat miettiä uusia meijerimuotoja, jotka olisivat paremmin ajan vaatimuksen mukaisia ja jokaisen yksilön etuja tasapuolisemmin tyydyttävä. Sopivampaa muotoa alettiin yhä yleisemmin pitää osuuskuntaa, joka yhtymämuoto on näinä vuosina entistä enemmän alkanut voittaa jalansijaa niin meijeritalouden kuin muillakin aloilla.
 |
| Mouhijärven Osuusmeijeri postikortti 1910- luvun lopulla |
Varsinaisen sysäyksen ajatuksen toimintaan antoi se kokous, joka Tuiskun isännän toimesta oli koollekutsuttu kunnanhuoneelle kahdeksantena päivänä maaliskuuta vuonna 1905. Kutsua oli seurannut lukuisa joukko maanviljelijöitä eri puolilta pitäjää ja kaikki lämpimästi kannattivat uuden osuusmeijerin perustamista, joka jo tässä kokouksessa päätettiin perustaa. Perustaviksi jäseniksi kirjoittautui samalla 23 jäsentä 238 osuudella, joista osuuskunnan ensimmäiseen hallitukseen tulivat maanviljelijät Vilho Paavola, Oskari Kouri, Kalle Järvinen, Taavetti Rantanen ja Juho Futka- Neka, sekä heidän varamiehikseen maanviljelijä Vilho Rauva, opettaja Adolf Hiden ja tirehtööri Kalle Rytkönen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin T. V. Rantanen ja varapuheenjohtajaksi Kalle Järvinen, sekä sihteeriksi opettaja A. Hiden. Samassa kokouksessa päätettiin rakentaa meijeri kivestä Uotsolan kylään hallituksen sopivaksi katsomalle paikalle. Samalla päätettiin vielä, että meijeriin laitetaan radiaattorikoneisto. Voimakone ostettiin Jakobsonilta Porista ja muu meijerikoneisto Viktor Forseliukselta Turusta.
Varsinaisen liiketoimintansa osuusmeijeri aloitti tammikuussa 1906. Tähän mennessä oli osuuskuntaan liittynyt 52 jäsentä 432 osuudella. Alku oli siis verrattain pientä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana liittyi yhä uusia osakkaita, niin että jo vuoden 1906 lopussa oli 79 ja osuuksia497, mutta siitä huolimatta ei liike paisunut kuitenkaan toivotun laajuiseksi, joten oltiin pakotettuja hankkimaan maitoa osuuskunnan ulkopuoleltakin.
Ensimmäiset osuusmeijerin toimintavuodet muodostuivat todellisiksi koettelemusten vuosiksi. Voin hinnat tavallisessa pyttyvoissa pyrkivät toisina vuoden aikoina olemaan korkeammat kuin mitä meijerit saivat Englantiin lähettämästään voista. Maidosta oli pakko maksaa alhaisia hintoja, kun suuri velkataakka korkoineen oli sitä vielä tuntuvasti alentamassa. Ympärillä olevien naapurimeijerien ikävät kaatumiset olivat myös omiaan järkyttämässä osuustoimintahenkeä. Uusien jäsenten liittymiseen ei ollut suuria toiveita, vaan oli täysi työ entisten pysymisessä. Parhaansa siinä suhteessa hallitus teki, koettaen voimiensa mukaan sovitella jäsenten ja osuuskunnan kesken syntyneitä hankauksia. Kuitenkin on tunnustettava, että melkoisen hyvä yhteishenki on vallinnut osuuskunnassa sen tähänastisen toiminnan aikana. Ensimmäiset vaikeimmat vuotensa ohi elettyään onkin osuusmeijeri saavuttanut yhä enemmän vuosi vuodelta pitäjän karjanomistajien suosion ja tunnustuksen. Suurimpien epäilijöiden on täytynyt aikojen kuluessa mielipiteensä muuttaa ja liittyä meijerin kannattajiin.
Vuosi vuodelta on meijerin jäsenluku tasaisesti kasvanut, vuoden 1924 lopussa oli 98 ja osuuksia 804. Samanlaista tasaista kasvamista kuin jäsenmäärässä on tapahtunut myös meijerin maitomäärässä. Vuonna 1906 maitomäärä oli vähän yli 700 000 kg pysyen siinä aina vuoteen 1912 asti, jonka jälkeen huomaamme verrattain jyrkän nousun tapahtuneen. Yhden ainoan vuoden aikana kohosi maitomäärä 776 00 kilosta 920 000 kiloon, seuraavan vuonna ylitettiin miljoona kiloa. Vuoden 1924 aikana maitomäärä oli 1 269 000 kiloa.
Samaan suuntaan on käynyt meijerin kehitys kaikissa muissakin suhteissa ja kaikista merkeistä päätellen, näyttää toiminta yhä vain laajenevan. Varsinkin viime aikoina on havaittavissa Mouhijärvellä, kuten kaikkialla muuallakin maassamme, karjatalouden ja meijeritalouden nousua. Voimmekin onnitella Mouhijärven Osuusmeijeriä kaksikymmenvuotiaana sen saavuttamista tuloksista. Nyt kun alkuvaikeudet on voitettu ja osuuskuntaa rasittavat suuret velat on maksettu, menee toiminta monin verroin helpommin eteenpäin ja meijerikin voi nyt maksaa sellaisia hintoja, jotka tyydyttävät maanviljelijöitäkin. He taas puolestaan liittyvät yhä kiinteämmin oman meijerinsä ympärille.
21.6.1925 Aamulehti
 | ||
| Helsingin Sanomat 1916 |
 |
| Suomen meijerilehti 1917 |
 |
| Satakunnan Kansa 1923 |
