Muutamia ystävällisiä sanoja aviosäädyssä oleville
Vaikka meidän rakkaassa Suomessa näkyy sivistys leviävän ympäri melkeen joka paikkaan, löytyy kuitenkin meidän seastamme sivistymättömyyttä siinä tilassa, jossa sivistys pitäisi olla suurimmassa mitassa, nimittäin aviosäädyssä, jonka tähden minä sanon muutamia ystävällisiä sanoja neuvoksi.
Usiampain pariskuntain välillä näkyy löytyvän eripuraisuutta ja onnettomuutta, josta pitäisi olla yksimielisyys, tyytyväisyys ja rakkaus. Mikä siihen on syynä, että se on niin toisin puolin? Voisiko siihen Luojaa syyttää? Ei suinkaan Luoja ole sitä luonut eikä käskenyt, se on oma syymme ja sitä voimme parantaa, jos siihen on itsellämme halua. Miehien pitäisi vaimojansa kohdella rakkaudella ja hyvyydellä, eikä heidän vikojansa kovuudella eteen asettaa, vaan neuvoa heitä hellästi ja hyvästi, olla siivot käytöksistä ja puheista heitä kohtaan ja vaimot kuin useimmittain ovat hellä luontoisimmat kuin miehet, niin ei pitäisi heitä sen tähden soimata ja heidän helleyttänsä pois poistaa. Sillä tavalla voipi heidän sydämensä paatua miehiänsä kohtaan ja niin te vähitellen syöksette ilon itsestänne etemmäksi ja vihdoin katoo ihan pois. Vaimojen myös pitäisi olla miehillensä kuuliaiset ja kiitolliset, kuin he heidän onneansa ja etuansa valvovat. Jos ei heidän miehensekään käyttäisi itsiänsä heitä kohtaan niin kuin pitäisi, niin ei heidän kuitenkaan pidä heitä pahasti soimata sillä he ovat miehensä hallussa ja vallassa, mutta lempeästi ja rakkaasti saattaa heitä tuntemaan ja parantamaan käytöstänsä, itsiänsä käyttää siviästi ja puhtaasti miehiänsä kohtaan, että heidän miehensä voisi heitä rakastaa, eikä olla liian rohkiat, kevytmieliset ja irstaat, sillä se on aina kauniimpi että vaimo on kainu kuin rohkia ja vaimosta on suurin syy että saattaa miehensä ja lapsensa onnellisiksi eikä onnettomiksi, sillä jos hän oikein käyttää ne itsellensä luodut lahjat, niin hän voisi tuottaa onnen, ilon ja siunauksen taloonsa.
J.A
Suometar 13.1.1860
